Vuoden kenties viimeiset joutsenet

Joulukoristusta ja uutta valaisinta olohuoneeseen

Eräällä metsälenkillä mukaan tarttui isohko oksa, joka oli varmaan lojunut maassa jo muutaman vuoden. Siitähän se idea sitten lähti ja askarreltiin tämmöinen joulukoristus ruokahuoneen pöydän päälle. Osa kiinnitettiin kattoon muutaman koukun ja siiman varaan ja siihen kiinnitettiin erilaisia valkoisia ja hopean värisiä palloja.

Olisi kyllä varmaan pitänyt nostaa se ennen kiinnittämistä sisälle sulamaan, meinaan seuraavana päivänä se näytti tältä. Ensimmäisissä kuvissa se roikkuu alaspäin ja toisessa toisessa oksat on kipristänyt ylös. Eipä tuo haittaa, on se silti mielestäni ihan hieno. Tietääpä seuraavalla kerralla, ettei kannata vaan kylmästä kantaa suoraan sisälle ja iskeä paikoilleen. Vielä on jouluun aikaa, mutta meillä on jo tämmöinen koristus täällä. Voi olla, että jää paikoilleen pidemmäksi aikaa, jos vaan koristeita vaihdetaan. 

Ostimme myös pari päivää sitten uuden lampun olohuoneeseen. Lampun tilalla on ollut aiemmin simppeli plafoni ja halusin nyt jotain vähän hienompaa. Prismasta löytyi tämmöinen. Olihan se vähän hintava, mutta mielestäni aika hieno.

Yömyssyä ja hohhoilua

Huomasimme muutama ilta sitten, että talitintti on löytänyt itselleen hauskan yöpymispaikan. Eilen illalla ihmettelin mikä ihmeen möykky se siellä kuistin räystään alla on. Toki onhan se selkeä jätösten rivistö myös kertonut omaa tarinaansa, että joku siellä käy istumassaja tuommoinen tinttihän se siellä yötään viettelee.

Nyt kun ei enää ole remonttihommia sisätiloissa ja kaikki puuhastelut torpassa ovat jotain ulkona tapahtuvia, niin tähän aikaa vuodesta me ollaan vaan ja ehkä mahdollisesti suunnitellaan jo tulevaa kevättä ja kesää. Kuviakin tulee räpsittyä lähinnä koirista. Kun en ole mikään sanan varsinaisessa merkityksessä sisustusintoilija, ainakaan siten, että jaksaisin järjestellä paikkoja ja räpsyttää kuvia, hyvä kun siivota viitsii, eikä siitä sekametelistä viitsi paljon kuvia ottaa. :) 

Meidän vanhin päiväunilla

Ja nuorin yrittää kovasti poseerata

Ensilumi

Niin se sitten tuli, meinaan se tämän syksyn ensilumi. Tuskin kauaa kestää, mutta onhan se aina hienoa sen hetken mitä maassa on. Kyllä tässä on taas jo näistä kurakeleistä nautittukin.

Ostettiin syksyn puutarhatuotteiden alennusmyynnistä tuommoiset kartiot, jotka koristavat nyt kesällä tehtyä kukkapenkkiä. Meillä ei ole joulu- vaan ulkovaloja, tarkottaen sitä, että pihavalot laitetaan kun tulee riittävän pimeetä ja otetaan pois kun alkaa olemaan jo turhan valoisaa pitää.

Pihavieraita

Pihassa käy tähän aikaan vuodessa jos jonkinmoista lintua, osa varmaan muuttomatkalla tekevät pihapysähdyksen. Alla olevassa kuvassa oleva on luultavammin tämmöinen, koska en muista moista aiemmin nähneeni. Luontoportin sivuilta bongasin, että kyseessä on järripeippo.

Kurreakin ruvennut taas näkymään. Näitä pyörii tuossa takametsässä tietääkseni kolme, ainakin kolme olen nähnyt yhtä aikaa. Viime syksynä hankittii oravalle oma ruokinta-automaatti, jota ne ovatkin nyt kovasti hyödyntäneet.